Sivut

8.4.2014

Artistin arkea

Kirjoitustahtini on ollut aika hidasta täällä blogin puolella. Energiani on keskittynyt nyt muihin hommiin. Joista täällä vähän väliä kerronkin. Tällä hetkellä kaiken ajan on vienyt musiikin ja artsitiuteni lisäksi muutto. Ollaan muuttettu ihanaan kotiin, mutta kiireiden vuoksi sitä ei kovin nopealla tahdilla olla myöskään päästy laittamaan.

Mutta sitten itse artistihommiin. Koulussa on ollut mielenkiintoista ja on taas päästy tutustumaan uusiin ihmisiin. Suurimmat kokemukset koulun myötä on olleet varmasti tuon biisin nauhoituksen lisäksi promokuvat. Oltiin Ville Juurikkalan kuvattavana Eirassa studioilla ja Ida Jokikunnas stailasi ja meikkasi meidät. Ajattelin nyt puhua aivan suoraan. Monesti ihmiset joilla on sama unelma kuin minulla, kuvittelevat että tämä on niin glamouria ja hohdokasta. Kokemuksena todella upea ja mahtava. Minulla sattui olemaan juuri syntymäpäivät kuvausten päivänä ja oli ihanaa tuoda kaikki rekvisiitat ja pukea päälle asut ja saada naamaan ja hiuksiin kampaukset joita on kauan suunniteltu. Todellisuudessa tuo hetki on niin nopeasti ohi. Ja kun jokainen tekee kuitenkin työtään niin eipä siellä prinsessalta tuntunut. 

  Minusta tuo kokemus oli mahtava! Koko koulu on todella hyvä tähän musiikkibisnekseen tutustumista ja oppimista juurikin tuollaisten kokemusten myötä. Saamme nähdä ja kokea mitä laulajan ura artistina todellisuudessa on. Ja arvatkaa mitä, silti haluan tätä ja haluan tehdä tätä!


Ehkä voin myös mainita upeasta kokemuksesta, jota ehkä tapahtuu artistin elämässä enemmän kuin kuvattavana oleminen. Eli sen oman biisin nauhoitus! Se kokemus oli todella miellyttävä. Pääsi omaa biisiä laulamaan juuri omalla tavalla ja ammattilaisten kanssa. Petri Munck toimii tuottajana ja olin hänen studiolla Nummelassa monta tuntia eräs maanantai päivä maaliskuun alussa. Yhteistö sujui todella hyvin ja tuntuu, että ymmärrys oli sama biisiä kohtaan. Nyt vaan odotellaan lopputulosta! Levyjulkkarit on sitten Tampereella toukokuussa.      



Tietysti tuon nauhoituksen lisäksi keikkailu on vieläkin suurempi asia miksi tätä artistiuraa haluan. Tässä on muutamia keikkoja jo ollut ja suurin mielettömin kokemus oli päästä Tampereen TTT-klubille laulamaan. Paikka oli todella estraadimainen. Oli kunnon lava eikä paikka ollut mikään räkälä vaan kaikki olivat tulleen juurikin kuuntelemaan keikkaamme. Se tunne on mahtava kun pääsee ihmisille puhumaan laulun kautta jotain mikä voi heitä koskettaa. Laulaminen on niin rakasta minulle, etten voisi kuvitella tekeväni mitään muuta. Pääsen eloon silloin. Koko laulu pääsee eloon. Kaikki tunteet ovat auki ja olen juuri oma itseni silloin ja paneudun lauluun niin, että jokainen saisi siitä jotain itselleen. Olen yleisöä varten lavalla juuri sellaisena avoimena ja tunteellisena kuin olen ja on mieletöntä saada kuulla hyvä palaute työstä joka on vaivalla tehty.



           
Tampereen TTT-Klubi
Kuva: Kati Ropponen 
Lisäksi koulussamme käy paljon mielenkiintoisia valmentajia. On paljon saatu potkua keikkamyyntiin, musabisneksen tietämykseen ja artistin arjesta. Viime viikolla meillä kävi Universal Musicista A & R henkilö. Joka siis etsii uusia artisteja musiikkiyhtiöön. Ja tuo tilaisuus oli aivan mahtava! Niin mieletöntä päästä puhumaan henkilön kanssa, jonka kanssa muuten on vaikeaa tai oikeastaan mahdotonta jutella ellei he halua signata artistia. Meille on viime vuoden lopulla käynyt vastaanlainen henkilö Warner Musicilta. Nämä ovat aivan mielettömiä tilanteita ja mahdollisuuksia päästä sisälle musiikkimaailmaan. Koulumme antaa meille mielettömän upeita mahdollisuuksia edetä uralla. Jos siis haaveenasi on sama unelma kun minulla niin et kyllä menetä yhtään mitään käymällä Ikaalisten Artistivalmennuksessa.TÄSTÄ LINKISTÄ pääset katsomaan kuinka kouluun haetaan. Haku päättyy 7.5.2014. Koulu on vuoden mittainen.
Ja ei, tämä ei ole mitään maksullista mainontaa vaan suoraan sydämestä suosittelua!


Blogini on siis pikkuhiljaa muuttunut muoti ja lifestyle blogista unelman tavoittelemisen blogiin. Ja tuo blogini nimi KWASHA on siis artistinimeni. Silloin kun vaihdoin blogin nimen nykyiseksi, taisin mainita, että nimelle saattaa jatkossa olla muutakin käyttöä ja tämä on juurikin se käyttötarkoitus. Olen siis KWASHA ja minua pääsee aktiivisemmin seuraamaan instagramissa nimellä "luisakwasha". Ja facebookissa on artistisivut joihin pääset tästä. Siellä postailen paaaljon useammin. Jos siis haluat tätä artistiuraani seuata niin käy tykkäämässä sivusta ja saat ihan livetietoa mitä tapahtuu ja missä. Kaikki kuumimmat fiilikset näkyy siellä. Tykkäämällä pääset siis kannustamaan ja tukemaan suurta unelmaani!



Kiitos te ihanat lukijat, jotka jaksatte seurata minua täällä ja facebookissa sekä instassa <3 p="">

21.1.2014

Tätä tää on!


Tämähän alkaa näyttää lupaavalta kun näinkin nopeasti palasin tänne viime postauksen jälkeen. Ajattelin hieman tulla taas näitä musahommia kertomaan eli kouluhommia. Ja oikeastaan myös kulunutta viikkoani. Aika paljon on taas asiat menneet eteenpäin vaikka tuntuu ettei oiskaan.

Maanantaina tavattiin levyn tuottajan eli Petri Munckin kanssa. Taisin jos aijemmin kertoa mutta kerrataan vielä, että teemme siis koulusta yhtenä työnä levyn ja jokaisella on oma kappale levyllä. Jokaiselle oli varattu 30min aikaa Petrin kanssa ja minä olin viimeinen. Onneksi, koska tiesin ettei varmana riitä tuo aika niinkun ei riittänytkään. Miten nyt puolessa tunnissa saa suunniteltua koko biisin? Apua! Mutta siinä sitten loppua kohden alettiin ymmärtämään toisiamme ja alkoi tulemaan sama visio. Joten innoissani kyllä odotan mitä sieltä tulee! Saadaan ennen nahtoitusta tausta, johon voidaan sitten laulua harjoitella.

Vanhempi kuva Instasta fiilistelyyn!


Tiistaina meillä puhuttiin keikkamyynnistä. Viime vuoden oppilas oli jo toistamiseen puhumasa meille artistin arjesta ja toiminnasta. Hän on saanut viime vuonna ollessaan todella hyvin järjestettyä asioita ja myy paljon keikkaa itselleen. Tiistaina siis priiffatiin keikkamyyntiin. Meillä on erikseen ollut myös ammattilainen puhumassa tästä, mutta siinä vaiheessa ei oikein ollut mitään myytävää vielä. Nyt alkaa olemaan paketti joksikseen kunnossa vielä kovalla treenillä. Joten nyt oli hyvä aika muistuttaa ja antaa taas potkua tähän hommaan. Ja vaikka nyt en vielä ole saanut myytyä keikkaa nii potku kyllä pysyy siellä takapuolessa :D

Artistin taloushallintoa ja ATK:ta oli keskiviikkona. Se päivä sai kyllä pasmat vähän sekaisin taas. En siis todellakaan ymmärrä kaikkia näitä tietokonejuttuja ja talousasioista vielä 100 kertaa vähemmän. Onneksi ihana Tanja tarjosi apua myös jatkossa tuleviin ongelmiin. Huh huh tässä sitä sitten pohditaan miten tämä talous saadaan hallintaan ja yritystä ja osuuskuntaa ja äääääh!!!

Hiusten repimisen jälkeen onneksi oli ihanaa asiaa tiedossa. Lähdettiin koulun jälkeen ajamaan luokkalaisten kanssa kohti Turkua ja sieltä laivalla Tukholmaan. Ohjelmassa oli eksymistä ja huutamista ja laivalla hengailua. Käytiin katsomassa Marko Maunukselan keikka laivalla (on ollut meillä artistivieraana muutamia viikkoja sitten). Marko oli iloinen meidän nähdessään ja tietysti mekin kannustimme häntä tanssimalla tangoa ja muuta mukavaa musiikin tahtiin. Ilta sitten venyikin aika myöhään ja muutaman tunnin nukkumisen jälkeen oltiinkin jo Tukholmassa ja siirryttiin hotellin aulaan torkkumaan FatBoy:ille. Kunnes mentiin aamupäivästä Abba -museoon.

Abba -museo osoittautui todella mielenkiinoiseki. Se oli tehty ikäänkuin eri huoneista ja oli erilaisia heidän vaatteita, studiotarvikkeita, ompelimoa ja muuta mitä heillä oli ja heistä pyöri jatkuvasi dokumentteja eri puolilla. Hauskinta oli erikoiset ykistyikohtat. Kuten siellä oli piano, joka on yhdistetty jonkun heidän jäsenien oikeaan omaan studioon ja aina kun hän käy soittamassa siellä niin museossa oleva piano alkaa soimaan samaa. Siellä oli myös puhelin, johon joku Abba:n jäsenistä saattoi joskus soittaa ja onnekas pääsisi puhumaan linjan toisessa päässä olevan kanssa.
  Museossa oli myös paljon tekemistä. Sai kuvitella olevansa itsekin studiosa ja laulaa jonkun Abba:n lauluistan. Oli lava, johon pääsi virtuaali Abba:jen kanssa esiintymään ja laulamaan. Sai tehdä musiikkivideon Abba:n kanssa. 
  Lisäksi siellä kerrottiin yleisestikin ruotsin musiikkihistoriasta ja niin moni tuli yllätyksenä, että jotkut hitit on olleetkin Ruotsista. Aika mieletöntä osaamista musiikin saralla tuolla ruotsilla on. Ja Abba on kyllä todella inspiroiva! En ole tainnut kertoa täällä, mutta ehkä euroviisufaniudestani on voinut päätellä, että olen aina halunnut päästä sinne!

 

Loppureissu menikin shoppaillessa, ruokailessa, iltaohjelmasta ja hyväasta seurasta nauttimisessa. Lauantaina herättyäni isäni luota Turusta meninkin suoraan Porvooseen. Kyllä olen tämmönen reppureissaaja näinä päivinä. Siellä hoidin asioita ja näin ihania ystäviäni ja se reissu jatkui yön yli. Sunnuntaina olikin kaikenlaisia palavereita, koulutuksia ja treenejä. 

 

Saatiin kitaristini kanssa nauhoitettua pätkä yhdestä biisistä. Sillä kun sinne takapuoleen on potkaistu niin vauhtia olisi liikkua kohti sitä keikkamyyntiä. Siihen tarvitaan jotain materiaalia, joten yritän tässä tai no koko illan olen yrittänyt muokata videota ja lisätä sitä youtubeen. Mutta ensin pitää tehdä tili. Oon kyllä niin toivoton näissä hommissa. Tai sanotaan että toivoa on, mutta hermot menee helposti! En vaan ymmärrä näitä hommia! Mutta tosiaan kun sen joskus tässä saan onnistumaan tuonne youtubeen, niin voisin teillekinpäin sitä linkata ;)

Eilen tuli käytyä musiikkiliikkeessä tutustumiskierroksella ja Akun tehtaalla. Oli tosi kiva kun kerranki sai ajan kanssa kysellä kaikista laitteista joita tässä tulee tarvitsemaan, muttei ole käsitystä että millä tavalla niitä valitaan. Akun tehtaalla oli myös mielenkiintoista. Vähän sai tietää sitä, miten kaikki se tapahtuu missä itse sitten tulee esiintymään. Nähtiin Eppu Normaaleista jotain jäseniä. Ai niin ja pakko kertoa, että harvoin tunnistan kenenkään suomalaisen julkkiksen kasvoja tai nimiä :D Mutta tässä koulussa oon jo kehittynyt! Nähtiin studioita, valoja, kuvaustiloja ja kaikkea mitä Akun Tehdas tekee.


Tässä on aikalailla nyt laidasta laitaan tietoa mitä tuo koulu mahdollistaa ja mitä siellä oppii. Kaikki tämä on vain erittäin pieni osa, koska meillä käy kaikenlaisia ammattilaisia kertomassa alalla olemisesta. Huomenna lauluntekijä Eija Hinkkala kertoo meille esiintymisestä. Tänään pääsin jos vähän juttelemaan niin aika hyödyllistä tietoa (jälleen kerran) tulossa. 

Joten keep up jos kiinnostaa kuinka tässä käy ja pääset samalla seuraamaan upeita juttuja ;)



9.1.2014

Live your dream

Hei kaikille!

Huomasin, että viimeksi olen blogia päivitellyt syyskuun alussa. Enkä sen jälkeen oikestaan ole käynytkään täällä. En nytkään lupaa, että säännöllistä postailua tulee, mutta pitkästä aikaa tuli sellanen olo, että pakko päästä kirjoittamaan blogia. Ehkä sen vuoksi että ajatukset ovat nyt erittäin sekaisin. Tästä blogista on itselleni paljon apua joskus ollut ja ajattelin kokeilla josko nytkin olisi. Samalla kerron teille vähän kuulumisiani.

Vuosi on vaihtunut. Loppuvuodesta elämäni on aika lailla ollut mylläämistä. Paljon uusia asioita. Sen lisäksi, että aloitin uuden koulun niin saimme asuntomme myytyä, joten nyt olemme olleet asunnottomia alkutalven. Olemme nyt löytäneet asunnon, mutta vielä ei päästä muuttamaan. Minulla on myös ollut terveyteen liittyviä huolenaiheita, mutta onneksi nekin alkavat selkenemään. Ja lopuksi on tämä elämä yleensä. Tai oikeastaan se, että mitä haluan elämältäni. Olen sen syksyllä päättänyt ja joka päivä se vaan vahvistuu, mutta sitäkin enemmän olen hämmentynyt ja ajatukset sekaisin siihen liittyen. Haluan tehdä musiikkia.

Viime postauksen tein juuri kun koulu oli alkamassa, joten fiilikset näkee sieltä. Nyt kirjoitan tätä koulun ollessa puolessa välissä. Ja mikä tämä koulu nyt siis olikaan? Se on artistivalmennus Ikaliisissa. Täällä opimme siis kaiken laulajan artistiuteen liittyen. Päätin viime keväänä, että haluan tämän uran, mutten tiennyt kuinka siihen ryhdytään. Tämä koulu on juurikin se, joka kertoo nämä asiat ja auttaa etenemään.
  Meillä käy paljon erilaisia musiikkialan sekä muita tarpeellisia ammattilaisia kertomassa meille alasta kokemuskia ja kuinka alalla ollaan. Tämä koulu on paljon johtanut itsetutkiskeluun ja pohdintaan siitä kuka minä olen, mitä minä tahdon ja mikä on elämäntehtäväni sekä kaikkea tuon ympärillä pyörivää. Olen luonteeltani todella pohdiskelevaa tyyppiä ja sen takia tykkään olla täällä ja miettiä näitä asioita. Mutta mitä enemmän mietin niin sitä enemmän tunnun meneväni sekaisin. Ainakin hetkellisesti. Kun siellä sekavassa tilassa on käyty niin alkaa pikkuhiljaa selkenemään vastaukset.
  Syksyn mittaa suurempi projekti meillä on ollut pikkujoulushow Ikaalisten kylpylässä. Se meni erittäin hyvin. Siitä sai kokemusta ja lisä varmuutta, että tämä on todellakin sitä mitä haluaa tehdä. Haluan olla lavalla viihdyttämässä ihmisiä. Haluan antaa itsestäni kaiken irti. Haluan näyttää ihmisille sydämeni ja tulkita kappaletta, niin että tunne välittyy jokaiselle kuulijalle ja nautin siitä kun ihmiset ymmärtävät tulkintaani ja saavat jotain siitä irti myös.

Teemana meillä oli 1950-2000 luvun hitit. Sain esittää Edit Piaf:n Milordin osaksi suomeksi ja osaksi ranskaksi. Ja näköjään minun söperrys upposi sillä kehuttiin paljon "rankan kielen taitojani". Ehkä ne ala-asteella opitut ääntämiset oli nyt hyödyksi :D Ja olin mukana monessa laulusta stemmaäänissä eli taustalaulajana ja potpurissa sain laulaa kaksi pätkää.Yhden Madonnan Papa don't preach ja toisen lauloin duettona Grease:n you're the one that I want.




Luulempa, että tästä eteenpäin tulen aika paljon jakamaan täällä musiikkihaaveitani. Tai oikeastaa sitä kuinka haaveet otetaan maanpinnalle ja toteutetaan niitä. Olen aina halunnut laulajaksi. Kuten varmaan monet muutkin ovat lapsesta asti haaveilleet. Monet muut ovat vaan löytäneet siinä matkalla sen ammatin mitä haluavat tehdä ja lähteneet opiskelemaan sitä. Minä olessani vielä 21 -vuotias en ollut löytänyt ammattia itselleni jota haluaisin opiskella tai työskenellä. Toki oli kultakaupassa vuosia töissä, mutta uraa siitä en haaveillut.
 Nyt olen tajunnut, että olenkin oikeastaan päättänyt ja löytänyt ammattini ja niin aikaisin, että monetkaan eivät sitä ole niin aikaisin kuin minä löytäneet. Pienenä tyttönä ja löysin paikkani lavalla. Olen aina pitänyt esiintymisestä. Olen harrastanut balettia Suomen Kansallisoopperassa 8 vuotta. Nautin joka hetki siitä tunteesta kun sai treenata ja etenkin siitä kun pääsi suurelle lavalle esiintymään, niin että kaikki valot kohdistuvat minuun, enkä näe ketään muuta yleisössä. Saan kokonaan keskittyä omaan hommaani ja nauttia siitä onnistumisen tunteesta, että tämän minä osaan. Maailmassa on edes yksi asia, jossa olen hyvä ja nautin siitä ja saan antaa yleisölle sen mitä siinä olen.

Tällä hetkellä tosiaan on kouluni puolessa välissä. Kesällä se loppuu, mutta ennen sitä on myös suuri projekti jota nyt työstämme. Julkaisemme kesällä levyn, jossa jokaisella on yksi soolokappale. Ensi viikolla tapaamme tuottajan kanssa ja esittelemme hänelle kappaleen. Minun kappaleeni ei ole oma tekemä. Teen myös itse lauluja, mutta myllerröisen syksyn aikana en saanut tehtyä kuin yhden kappaleen, enkä ollut siihen tarpeeksi tyytyväinen, joten metsästin uutta kappaletta ja taisi nyt löytää sen. 
  Minun täytyisi viikonlopun aikana tutkia kappaletta niin, että olisi visio kuinka sitä lähdetään toteuttamaan. Kevään aikana meistä otetaan promokuvia. Ja tässäkös vasta onkin mietittävää. Onko kappaleeni tarpeeksi hyvä? Kuinka saan siitä tarpeeksi hyvän niin, että levy-yhtiötkin voivat kiinnostua? Minkälaisia kuvia otetaan? Mikä on minun visioni? Löytyykö yhtenevää tekijää kappaleen, promokuvien ja artistiuteni välille? Mikä se on?

Nyt kevään aikana alan myös etsimään itselleni tiimiä ympärille, jotta saadaan tehtyä biisejä. Tarvitsen siis laulunteijän ja tuottajan. Musiikkityylini on menevämpää popia. Jannika b:n tyylistä. Jos siis löytyy kiinostuneita niin saa laittaa yksityisviestiä luisa12_1992@hotmail.com

Näitä minä joudun nyt pohtimaan erittäin paljon ja keväällä nähdään siten lopputulos. Täytyy sanoa, että tämä kirjoittaminen näistä asioista sai ajatukseni edes hieman selkenemään. Uskon siis palaavani tänne postausten pariin aika pian. Ja palaa sinäkin lukemaan, jos kiinnostaa kuinka saan urani liikkeelle. Tai oikeastaan, sehän on jo liikkeellä ;)

9.9.2013

Kohti seikkailua, kohti unelmia!

Tulin nyt tekemään tänne välipostauksen kun vielä en ole saanut kaikki kuvia tulevia postauksia varten. Tällä hetkellä istun uudessa solukämpässäni sängyllä ja kirjoitan blogiani. Olen siis muutamaan otteeseen muttanut tässä viikon aikana ja nyt jänniittää. Siksi päätin tulla kirjoittamaan.

Tänään minulla alkaa uusi koulu. En muista milloin viimeks oisin näin kauan innoissani odottanut, että koulu alkaa. En varmaan koskaan. Vielä en kerro mikä koulu on kysessä, koska haluan tietää varmasti tiedot joita kerron. Eli kun huomenna saan teitää niin varmasti myöhemmin kerron. Toivon että saan tietää, koska tähän mennessä ihmiset ovat vaan silmät pyöreinä katoseet ja kysyneet " niin mikä koulu se oli?" ja olen joutun vastaamaan, että en veilä itsekään ole varma eli seikkailuun lähdetään!

 Tumblr

Tämä tosiaan on minulle aivan seikkailua, koska olen joutunut muuttamaan kaupunkiin, jossa en tunne ketään ja joka on kaukana kaikesta. Onneksi verkostoidun aika hyvin yleensä. Pyrin kuitenkin aina loppuviikoiksi menemään oikeaan kotiini mieheni luokse. Häntäkin on jo nyt kamala ikävä vaikka vasta nähtiin. Asun soluasunnossa kahden kämppiksen kanssa ja vaikuttavat tosi mukavilta ja rauhallisilta. Ja se onkin tärkeintä. Pelkäsin paljon, että miten saan unta jos kämppikset meluaa, mutta pelkään että se meluaja olen minä. Pulisen ja höpötän kokoajan ja valvon myöhään. Mutta uskon meidän tulevan hyvin toimeen.


(1) Arantza Vargas
That's me!


Tänään siis alkaa tämä uusi koulu. Saan aamulla nukkua vähän pidempään ja tepsuttaa kaikessa rauhassa kouluun. Siellä minua kovasti jännittää, että ketkä kaikki näkemistäni ihmisistä ovat päässeet kanssani kouluun ja keitä he ovat. Innoissani odotan, että saan tutustua uusiin ihmisiin. Erään kaverin kautta tiedänkin jo yhden ihmisen, mutta häntäkään en ole koskaan tavannut.

Todella innolla siis menen huomenna kouluun. Tämä asia, jota nyt lähden oppimaan on sellainen mistä olen aina haaveillut ja keväällä päätin, että haaveet ja unelmat voivat toteutua jos niiden eteen tekee töitä. Niitä haaveita ja unelmia minä olen nyt täällä keskellä metsää kovin töin metsästämässä ;)

 Music to my ears



kaikki kuvat weheartit.com:sta

3.9.2013

Kesä 2013, top 10

Tiedän, että siitä tosiaan on vähän aikaa kun viimeksi olen kirjoittanut postausta, saati edes käynyt omassa blogissani (puhumattakaan toisista blogeista). Jotkut varmaan jo kuvittelivat, että en enää jatka blogiani. Teidän onneksi tai harmiksi kuitenkin jaktan. Missään vaiheessa ei ollut tarkoitus lopettaa. Koko kesän on blogi ollut mielessä ja kuviakin ottaessa olen odottanyt tätä päivää. Tätä päivää kun mitään pakollista ei tarvitse tehdä, ei ole kiire aikatauluissa ja ei tule uusi listoja joka päivä. Tänään olen viettänyt aikaa ystävän kanssa ja nyt minulla ihan oikeasti on vapaata aikaa.

  Aijon nyt siis tiivistää kesäni tähän postaukseen. Voi olla etä myöhemmin paneudutaan näihin aiheisiin erikseen, esimerkiksi asukuvien mielessä. Kesäni on ollut paras tähän mennessä. Vaikkakin loppukesästä aikataulut tiivistyivät niin, että pää meinasi seota, mutta niin monta mahtavaa asiaa siltikin oli.

 1. Alkukesästä lähdin käymään Pietarissa. Olin siellä mummoni ja kummitätini kanssa. Meillä on myös löytyny läheisiä sukulaisia joiden kanssa myös olin tuolla matkalla. Kierreltiin kummitätini kanssa kauppoja ja löysin tältä matkalta häihini osan koruista, alusvaatteita ja aivan täydelliset kengät! 




2. Joka kesän toistuva sama tapahtuma, joka usein on alkukesän odotetuin asia on Konffa. Siellä oli todella mukavaa. Sai nähdä pitkästä aikaa ihmisiä, joita ei usein nää. Sai olla ystävien kanssa. Tänä vuonna olin myös töissä. Sekin oli huippua ja sain uuden ystävän sitä kautta. Konffassa tuli myös uitua ensimmäisen kerran kesässä. Meidän ystäväporukalla oli oma peräkärrysauna rannassa niin sitä kautta oli helpompaa. Se olikin sitten tämän kesän ainut uintikerta :D




3. Muutama viikko konffan jälkeen olimmekin taas pohjosemmassa. Pohjanmaalla oli serkkuni upeat häät. Näki, että he olivat nähneet paljon vaivaa. Ohjelma oli todella hauskaa, ruoat olivat aivan liian herkulliset ja tunnelma oli ihana. Sai taas olla sukulaisten kanssa, joiden kanssa nykyään havremmin ehtii näkemään.




4. Häistä jäin suoraan Vimpeliin ja J lähi takaisin töihin etelään. Vietin muutamat päivät rentoutuen ja ystäviä nähden. Loppuviikosta lähdinkin Alajärven varkkileirille. Täytyy sanoa että aluksi tosi paljon jännitti, koska en ole edes itse ollut leiriläisenä varkkileirillä. Pelotti se lasten määrä ja ikä. Lopulta osoittautui parhaaksi leiriksi, missä olen koskaan ollut. Jumala oli niin vaikuttava. Sain olla lasten tukena ja apuna, mitä varten lähdinkin leirille. Oli paljon hauskaa ohjelmaa ja lapset viihtyivät. Leiri oli todella mahtava ja leiripomo oli aivan käsittämättömän hyvä työssään!








5. Yksi asia, jota tässä kesässä myös todella paljon odotin oli Lontoo. Lähdimme tanssiryhmän kanssa Lontooseen "Project Dance London" -nimisille festareille esiintymään. Tämä kokemus oli jotain aivan uskomatonta. Tästä aijon tehdä postauksen erikseen. Oli aivan huippureissu mahtavien ihmisten kanssa!

  


6. Lontoosta kun saavuin kotiin oli taas jälleen kerran kauhea kiire häiden kanssa ja ihan ystäväni olivatkit järjestäneet mulle polttarit keskelle viikkoa. Yllätyin totaalisesti! Menin ihan shokkiin. Mutta päivästä tuli ikimuistoinen ja näin miten paljon ystäväni välittävät minusta. Kiitos tytöt!

Minä ja ihanat kaasoni <3 br="">


7. Aika pian polttareiden jälkeen lähdinkin Espoon lastenleirille. Siellä oli erittäin vasynyt ja uupunut jo kesän tapahumista, mutta silti oli aivan huippuleiri. Sain myös sieltä yhden tärkeän ystävän. Lapset olivat ihania, ohjelma oli tosi kiva. Nautin kun sain olla musiikista vastuussa ja laulattaa lapsia.

8. Suoraan lastenleiriltä lähdin pohjanmaalle hyvän ystäväni häihin. Häät olivat niin koskettavat ja niin herkät. Etenkin kun omat häät oli 2 viikkoa näiden häiden jälkeen niin tunteet olivat todella pinnassa. Olen edelleen niin onnellinen ystäväni puolesta.



9) Ja sitten tietenkin se kohokohta tässä kesässä. Se, jonka vuoksi koko kesän otin "vapaaksi". Se, jonka vuoksi olen uurastanut, itkenyt, nauranut, voinut pahoin, ollut onnellinen, stressaantunut, väsynyt, iloinen, innoissani. Eli ne omat häät. Niistä tulee aivan varmasti postaus erikseen, eikä vain yksi ;)



10. Ja viimeiseksi kerron viimeaikaise tapahumat. Häiden jälkeen menimme häämatkalle. Kun palattiin viime viikolla niin alkoi heti muuttoprojekti. Espoon kodista tänne Porvoon kotiin. Eikä siinä vielä kaikki. Lähden ensi viikolla opiskelemaan pohjoisempaan, joten nyt täytyy vielä sinne muuttaa.



On se elämä jännittävää ja sellaisena se myös pysyy ;) Pysykää mukana taas niin saatte kuulla uusia KWASHAN seikkailuja!







Kaikki kuvat on otettu, joko minun kameralla tai Olli Keskisen tai Lauri Laukkarisen.

13.6.2013

Haakuvaajat


Heipahei!

Pitkaan aikaan taas en ole postaillut. On ollut kiiretta ja sitten taas ajan tullen en ole saanut aikaiseksi postausta tehtya. Nyt kuitenkin ajattelin taas koittaa laittaa blogia vauhtiin silla haihin on enaa tosi vahan aikaa! Talla hetkella istun Pietarissa jumissa kun junasta liput loppu ja tuli hyvin aikaa tehda postausta. Pahoittelen siis A kirjaimia kun kone ei suomalaisia aakkosia omista.

Ajattelin tulla tekemaan teille postausta haakuvaajistamme. Kauan mietimme, etta onko meilla yksi vai kaksi kuvaajaa. Melko alusta asti meilla on ollut selvilla kenet haluamme kuvaamaan ja kun tama asia varmistui niin pidimme kuvaajan kanssa tapaamisen alkuvuodesta ja samalla han sai meidat vakuutettua (tai lahinna toisen puoliskoni, koska mina olin alusta asti sita mielta), etta kaksi kuvaajaa on erittain hyva ratkaisu. Nain ollen meilla on nyt kaksi kuvaajaa ja kummatkin sattuvat olemaan tuttujani.

Kuvaajamme ovat siis Olli Keskinen ja Lauri Laukkanen. Ollin olen jo vuosia tuntenut ja Laurin kanssa olen kaynyt samaa lukiota. Nama kaksi kuvaajaa ovat aivan mahtavia. Ollin tiedan jo kokemuksella olevat todella hyva kuvaaja ja Laurin kuvia olen myos usein ihastellut. Kun siis menimme Ollin luokse studioon ja nain, etta Lauri olisi toinen kuvaajamme, niin olin erittain iloinen.

Tassa hiemat hyvia pointteja kuvaajistamme:

Miksi kaksi kuvaajaa?
- Saavat mahdollisimmat monta hyvaa hetkea kuvaan kun on kaksi kuvaajaa huomioimassa asioita
- Eri kuvakulmista kuvia samaan aikaa. Esimerkiksi kirkossa tama on hyva asia kun on kuvia edesta ja takaa ilman, etta kuvaaja joutuu hyppimaan paikasta toiseen ja nain ollen vie huomiota vihkimisessa
- Kuvaaja tarvitsee jonkun avustajan hyvien portrettien ottamiseen ja toisen ammattilaisen kanssa kuvat onnistuvat varmasti ja vievat vahemman aikaa
- Saa nakokulmia ja mielipiteita kahdelta ammattikuvaajalta yhden sijaa
- Aamusta alkaen toinen kuvaaja voi olla moriamen luona ja toinen sulhasen luona. Nain kuviin tulee tunnelmaa aamusta molempien kohdalla.

Miksi juuri nama kuvaajat?
Olli:
- On ollut monissa eri haissa ottamassa kuvia ja tekee aina omanlaisensa kuvat
- Helppo tulla toimeen
- Tiedamme jo toisetemme luonteita jonkun verran, joten helpompi tyoskennella kun ymmartaa paremmin toisen ajatusmaailmaa
- Ammattitaitoinen ja joustava
- Ottaa paljon huomioon kuvattavan mielipiteita
- Luova ja kekselias kuvaaja

Lauri:
 Laurin kanssa en ole ennen tyoskennellyt, mutta pitkaan seuranneena kuvien perusteella seka keskusteltuani voin kertoa seuraavia mieleipiteita.
- Osaa tehda hyvin erilaisia kuvia eri ymparistoissa
- Mieleton kuvien muokkaaja!
- Osaa venajaa, joten tasta on hyotya meidan haissa kun sukulaisia pitaa laittaa riviin kuvia varten niin siella voi olla joku muu huutelemassa kun mina :D Seka muutenkin varmasti vierailla on jotain kommunikoitavaa kuvaajan kanssa niin on yksi joka osaa samaa kielta.
- Lauri on ollut kuvaajana parhaillaan tv:ssa pyorivassa -Kuninkaalliset haat- ohjelmassa. Tama oli minulle aivan unelmatieto! Silla teemamme on ollut sama jo siita lahtien menimme kihloihin (eli ennen ohjelmaa, mur!) ja nyt saamme myos kuvaajan, joka osaa taman homman varmasti!

Alle laitan hieman esimerkkeja kuvaajien taidoista.

IMG_1186_beta_900
Olli Keskinen
Olli Keskinen

IMG_4256_alfa_900
Olli Keskinen


promo_jive_900
Olli Keskinen
IMG_7244_beta_900
Olli Keskinen.
 Tassa kuvassa olen itseasiassa mina itse.

IMG_7172_beta_900
Olli Keskinen
Tassa kuvassa on juurikin sita tunnelmaa, jota haluamme haakuviin.


Lauri Laukkanen
Lauri Laukkanen

Lauri Laukkanen

Lauri Laukkanen

Lauri Laukkanen

Siina oli muutamia esimerkkeja kuinka hyvin Olli osaa kuviin tallentaa hienoja hetkia ja Lauri osaa muokata kuvia uskomattomalla tavalla. Uskon, etta meidan ei tarvitse huolehtia kuvien laadusta, maarasta ja tunnelmasta tai mistaan muusta kuviin liityen. Taman vuoksi valitsimme juuri nama kaksi kuvaajaa.

4.5.2013

Rakkauslaulut top 10

Ajattelin tähän viimepostauksen perään tehdä toisen hääaiheisen postauksen. Vähän fiilistelyä perään ;) Laitan alle kappaleita, joita olen kihlauksestamme eteenpäin laittanut Spotify:ssa kansioon nimellä "love songs". Näitä usein kuuntelen ja fiilistelen kun mietin häitä tai suunnittelen niihin liittyviä asioita. Alle tuleva kappalee, joita kuuntelen useimmiten.



 Nämä kaksi kappaletta ovat ultimate favouritteja! Nämä ovat niin ihania musikaali kappaleita ja sanat ja melodia ovat niin mukaansatempaavia ja rakkaus kukoistaa!

Dirty Dancing - Time of My Life

Greace - You're the One That I Want


Tässä kappaleessa vaan on täydelliset sanat. Mitään muuta ei tarvitse jos on rakas rinnalla.

Alicia Keys - If I Ain't Got You 
 Tämä kappale vain on niin ihana fiilistely kappalle!

Whitney Houston - Saving All My Love for You




Tätä kyseistä kappaletta kuuntelin paljon kun aloimme seurustelemaan J:n kanssa ja se kuvasi paljon silloista suhdettamme. Tässä on ihanat sanat ja tuo musiikkivideo on myös niin mahtava. Cheryl on niin taitava laulamaan ja tanssimaan!

 Cheryl Cole - Parachute




Disneyn useat kappaleet ovat ihania rakkauslauluja, mutta tämä on mielestäni paras. Sanat ovat niin mahtavat ja niin kaunis kappale.

Pochahontas - If I Never Knew You




Tätä biisiä olen ennenkin täällä mainostanut. Tässä on mielestäni niin mahtavat sanat naiselle! Miehet, kuunnelkaa tätä ja toteuttakaa!

Bryan Adams - Have You Ever Really Loved a Women




Tämä on yksi Adelen parhaista biiseistä mielestäni. Tämä kuvastaa hyvin rakkautta ja miltä se tuntuu.
 
Adele - Lovesong



Kun joskus törmäsin tähän biisiin, niin se sulatti sydämeni. Olen kaunis, koska minua rakastetaan.

Girls Aloud - Beautiful Cause You Love Me



Ja yksi suomalainen kappale myös tarttui sydämeeni. Juhanna Kurkela yllättäen, mutta ei mikään yleinen kappale. Näitä kappaleita kuunnellessani törmäsin tähän ja pidin tästä kaikista eniten. Ihanat sanat!
Johanna Kurkela - Muita enemmän


Löytyikö muiden suosikkeja? Tuliko jostakin näistä kappaleista uusi suosikki? ;)



Ihana rakkaustäyteistä viikonloppua teille ihanat!